Tässä ISAR-historiikissa tuodaan esiin päätapahtumat 22 vuoden toiminnastamme Kaliforniassa perustuen muistoihini hallituksen jäsenenä ja toimitsijana vuoden 1979 perustamisesta vuoteen 1999 sekä ollessani kirjoitushetkellä hallituksen neuvonantajana. Alkuperäiset kokouspöytäkirjat ja hallituksen muistiinpanot ovat tallessa odottamassa toivoakseni lähitulevaisuudessa tapahtuvaa sähköistä arkistointia. Monet ISAR:n työpajoissa, konferensseissa, tutkimustoiminnassa, opintopiireissä ja jopa juhlissa näkemyksiään jakaneet ovat olleet mukana astrologian suurten edistysaskelten edesauttajina tälle uudelle vuosituhannelle saavuttaessa. Yleiskatsaus ISAR:n aikaisimpiin vuosiin saadaan parhaiten tarkastelemalla puheenjohtajakausia:


1979-1981   Kesällä 1978 Peggy Lance tapasi ISAR:n perustajajäsenen ja ensimmäisen puheenjohtajan Juliene Mulletten AFA-konferenssissa keskustellakseen toiminnan piristämisestä tässä Ohiossa 1968 perustetussa yhdistyksessä. Peggyllä oli aikaansa edellä olevia näkemyksiä maailmanlaajuisesta yhteisöstä ja 1970-luvun alkupuolella pidettyjen kansainvälisten konferenssien myötä ISAR:n hallitus hyväksyi Peggy Lancen uudeksi lipunkantajakseen ja ISAR perustettiin uudelleen Yhdysvaltojen länsirannikolle joulukuun 5. päivä vuonna 1979 klo 10.30 PST-aikavyöhykkeellä Kalifornian Sacramentossa. Uusi hallitus valitsi ajanhetken astrologisin perustein korostamaan tavoitettamme astrologian tunnustamiseksi vakavasti otettavana tieteenalana tutkimuksen, koulutuksen ja ammattimaisuuden avulla. Tätä toiminnan kohdistusta osoittivat Merkurius ja Uranus yhdistyessään keskitaivaalla 22 asteessa Skorpionissa. Alusta alkaen ISAR:ssa vakava työskentely päättyi aina hyviin juhliin. Mikäli et ole huomannut läsnäoloamme konferensseissa vuosien mittaan, voin kertoa että tämä sama lämmin yhteisöllinen jakamisen perinteemme jatkuu yhä tänäkin päivänä.


1981-1983   Puheenjohtaja Jim Eshelman johti toimintamme kohti vakavaa tutkimusta. Hyvin toimelias Los Angelesin osasto kokoontui Zip Dobynsin kokouspaikalla kuukausittain kuullakseen paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä luennoijia, kuten John Addey, Michel ja Francoise Gauquelin, Alex Ruperti, Charles Harvey sekä ​​amerikkalaisia ​​tutkijoita kuten Rob Hand ja Lee Lehman. Lähes kaikki 70-luvun ja 80-luvun merkittävät astrologit tulivat Los Angelesiin Zipin paikkaan, jossa 30-40 säännöllisen osallistujan ryhmä osallistui vilkkaaseen keskusteluun. Tapahtumien jälkeen vietettiin aina yhteisöllinen tunti, joka vahvisti vertaissiteitämme, apunamme oli viimeisintä tietotekniikkaa tutkimuksellista keskustelua sytyttämässä. Saatat muistaa tietokoneemme Osborne I, TRS-80 ja Kaypro, joiden äärellä tapahtui paljon näytönvieritystä ja levyjen vaihtoa. Mark Pottenger on paljolti vastuussa monien ISAR-jäsenten kouluttamisesta astrologisten ohjelmistojen käyttöön ja saattamisesta meidät tietojenkäsittelyn maailmaan.


1983-1985   Puheenjohtaja Carol Tebbs edisti ensimmäistä ISAR-jäsenluetteloa lisäämään verkostoitumista, jotta jäsenemme voisivat tavata paikallisesti ja muodostaa keskenään tutkimussoluja. ISAR oli viimein kuivilla vuosien taloudellisen kamppailun jälkeen, jolloin syntyi tilaisuus toteuttaa huippusuosittu yhteiskonferenssi UAC. Kokouksessa NCGR:n silloisen puheenjohtajan Neil Michelsenin kanssa molempien yhdistysten johtajat sopivat ideasta ja pian sen jälkeen myös AFAN tuli mukaan. Tapasimme kaikki Marion Marchin kotona aloittaaksemme tilaisuuden vyöryttämisen eteenpäin. UAC toteutettiin vuonna 1985 ja seuraavan vuoden UAC ‘86 -konferenssin suunnittelu San Diegossa, Kaliforniassa, eteni jo hyvin. Tässä vaiheessa ISAR pystyi myöntämään tutkimusapurahoja ja kaksi hakijaa sai sellaiset. ISAR myös maksoi ensimmäisenä konferenssin puhujille ”kunniapalkinnon” luoden näin ennakkotapauksen edes vaatimattomalle ammatilliselle tunnustamiselle. Pyrkiessämme kohti parempaa kouluttautumisympäristöä järjestimme kahdesti vuodessa pidettävän ISAR-konferenssin Whittier Collegessa, Kaliforniassa.


1985-1987   Puheenjohtaja Roxana Muise otti ruorin ja aloitti heti hankkeen saada ISAR-nauhat järjestykseen ja myöhemmin myös UAC-nauhat. Hän tajusi jo varhain, että ISAR:n nauha-arkisto sisälsi korvaamattomia luentoja ja työpajoja maailman merkittävimmiltä astrologeilta, joista monet eivät ole enää keskuudessamme. ISAR:n kirjasto saatiin pysyville hyllyille ja on vastikään lahjoitettu Kepler College -kirjastolle. Kirjastoon sisältyi lahjoitettuja kirjailijakopioita, laajalti hyväksyttyjen kustantajien teoksia, muutama ISAR:n julkaisema kirja, kuten Mark Pottengerin ”Frequency Tables for Research” sekä kaikki ”Kosmos”-lehden aiemmat numerot, lehti tunnetaan nykyään nimellä “The International Astrologer”. Kosmos ja jäsenhakemisto päivitettiin ammattimaisemmaksi ilmentämään ISAR:n uutta teknistä kyvykkyyttä. Kahdesti vuodessa pidettävä ISAR-konferenssi siirrettiin Kalifornian osavaltion yliopistoon Dominguez Hillsiin.


1987-1989   Puheenjohtaja Peggy Lance otti jälleen ISAR-ruorin. Edistääkseen laadukkaiden juttujen kirjoittamista Kosmos-lehteen hallitus äänesti pienen palkkion maksamisesta pätevistä jutuista, ja Kosmos laajeni 64-sivuiseksi. ISAR tuki jälleen UAC ’89 -tapahtumaa, joka pidettiin New Orleansissa, Louisianassa. ISAR-osastot perustettiin Chicagoon, Pohjois-Kaliforniaan ja Floridaan. ISAR aloitti säästöohjelman voidakseen rahoittaa tutkimusta ja myöntää apurahoja säästöistä syntyvistä koroista. Säästö- ja sijoitusstrategia on yhä käytössä, mikä on antanut ISAR:lle mahdollisuuden turvata riittävät varat apurahojen myöntämiselle jokaisessa UAC-konferenssissa ja omissakin konferenseissamme sekä rahoittaa tutkimushankkeita, kuten kerättyjen tietojen syöttämistä sähköiseen muotoon.


1989-1991   Peggy Lance jatkoi ISAR:n puheenjohtajana ja Zip Dobyns jatkoi talonsa käyttöä pääasiallisena kokouspaikkana, jossa ISAR:n hallitus kokoontui kerran kuukaudessa. Tänä aikana ISAR:n hallitus teki sopimuksen Lois Roddenin kanssa Rodden–ISAR -tietokannan eli RID:n muodostamisesta, joka tunnetaan nykyään AstroDatabank-tietokantana. Mark Pottenger pyrki parantamaan luokituksia ja luomaan ohjelmistoa, kun taas Lois työskenteli tietojen keräämisessä ja korjaamisessa. Noina päivinä tietokoneiden numeronmurskauskyky oli edelleen melko vaatimatonta ja kaiken sen tiedon syöttäminen oli vaivalloista. Hallitus rahoitti erillisen työntekijän palkkaamisen tietojen syöttämiseksi RID:iin syöttämisen nopeuttamiseksi. Nautimme edelleen kahdesti vuodessa järjestettävistä ISAR-konferensseista “pikku-yliopistossa” Kalifornian osavaltion yliopiston Dominguez Hillsin kampuksella Etelä-Kaliforniassa, missä filosofian osaston puheenjohtaja tuki meitä avokätisesti.


1991-1993   Puhelinneuvottelujen tultua markkinoille presidentti Carol Tebbs halusi laajentaa ISAR-hallituksen kattamaan myös paikallisjohtajia koko maasta. Ray Merrimanista ja Jeanne Longista tuli ensimmäisiä hallituksen jäseniä Los Angelesin alueen ulkopuolelta. Johdon laajeneminen maan eri puolille kiihdytti välittömästi myös uusien jäsenten liittymistä. Samalla kansainvälisiltä varapuhemiehiltä vaadittiin neljännesvuosittaiset toimintakertomukset, millä juurrutimme toimintaamme kansainvälisyyden. Kymmenen kansainvälistä varapuheenjohtajaa edistivät ISAR:n tunnettuutta ulkomailla ja jakoivat tietoa astrologian luonteesta jäsenmaissaan. Tämän seurauksena ISAR sai toimintaansa uutta voimaa ja kasvua. Lisäksi ISAR:sta tuli taloudellisesti vahva kahden uuden “sisäisen asiantuntijan”, hallituksen jäsenten Ray Merrimanin ja Jeanne Longin, tehtyä asiantuntemuksellaan viisaita sijoituksia. ISAR jatkoi kumppanijärjestöjen ohella Washington DC:ssä järjestetyn UAC ’92 tukemista, joka veti astrologeja 41 maasta ympäri maailman.


1993-1995   Carol Tebbs illä oli samanaikaisesti kaksi roolia ISAR n puheenjohtajana ja UAC ’95 -järjestäjänä. ISAR isännöi osaltaan Kalifornian Montereyssa pidetyn UAC:n puheenjohtajien neuvoston kokoontumisen, jossa koko maan astrologiryhmien johtajat pitivät aivoriihtä ratkoakseen yhteisiä asioita. ISAR oli yksi edustaja ARC-neuvostossa, joka tarjosi foorumin kansainvälisille edustajille. Verkostoituminen muiden astrologien kanssa lähes 50 maasta ympäri maailmaa yhteisön huolenaiheiden käsittelemiseksi edisti ISAR:n visiota kansainvälisestä vuoropuhelusta. Se toteutti myös ISAR:n vision astrologien ammatillisen kuvan parantamisesta. ISAR julkaisi Mark Pottengerin toimittaman tutkimuskäsikirjan, joka sisälsi eri asiantuntijoiden artikkeleita tutkimuksellisen ohjekirjan muodossa. Faksi oli uusinta viestintätekniikkaa – sähköpostista oli juuri tulossa työkalu. Viimeinkin on saapunut teknologiavallankumous, jota tarvitsimme astrologian tutkimuksen ja harjoittamisen siirtämiseksi uudelle tasolle. Yhteydenpito muihin tieteenaloihin, kuten kauppatieteisiin, toistuvien ilmiöiden tutkimukseen, psykologiaan ja lääketieteeseen lisääntyivät.


1995-1997   Puheenjohtaja Ray Merriman aloitti uuden aikakauden kahdella onnistuneella konferenssilla Michiganissa pidetyn ARC:n ja Chicagossa pidetyn ISAR-ammattikonferenssin myötä, jotka toivat yhdistykselle monia uusia jäseniä. ISAR-käytäntöjen mukaisesti verkostoitumisella oli tärkeä rooli laajempaa yleisöä tavoiteltaessa. Paremman tekniikan ansiosta saatoimme tavoittaa jäsenet sähköpostitse Kosmos-lehden lisäksi, jonka nimeksi muutettiin “The International Astrologer”. Internet-viestinnän edistyessä ja jäsenistömme kasvavan teknologisen tietämyksen myötä pystyimme julkaisemaan verkkoon uutisfoorumin ja aloittamaan päivittäisen sähköpostinvälityksen hallituksen sisällä. ISAR lahjoitti pitkäaikaisrahoituksensa RID:n (Rodden-ISAR -tietokanta) kehittämiseen ja Lois Rodden löysi uuden kumppanin, joka kykeni paremmin tuomaan arvokkaita tietokantatietoja yleisön saataville tutkimusvälineeksi. ISAR:n entinen puheenjohtaja Carol Tebbs jatkoi Marion Marchin jälkeen UAC:n hallituksen puheenjohtajana.


1997-1999   Ray Merriman jatkoi johdossa ja ohjasi ISAR:n tukemaan UAC’98:ta ja koordinoi myös ISAR:n erinomaista ammattikonferenssia Chicagossa, jossa oli ensi kertaa ohjelmistopainotteinen esikonfferenssi. Jäsenmäärä kasvoi jälleen suurella harppauksella – ehkä se johtui jäätelöjuhlistamme. ISAR myönsi jälleen apurahoja UAC:hen osallistumiselle, joiden avulla kolme kansainvälistä varapuheenjohtajaamme pääsi konferenssiin. ISAR-hallitus ja Robert Blaschke perustivat esiintyjätoimiston keskitetyksi yhteys- ja tietolähteeksi matkustaville ISAR-jäsenille. Aloitimme Ison-Britannian AA:n kanssa esiintyjävaihton varmistaaksemme kansainvälisen läsnäolon Yhdysvaltain konferensseissamme ja amerikkalaisten läsnäolon heidän kokouksissaan.


1999-2001   Ray Merriman jatkaessa johdossa ISAR isännöi yhtä ikimuistoisimmista konferensseista, joka järjestettiin Anaheimissa, Kaliforniassa, lokakuussa 2000. Viikon kohokohtia olivat kaksi suurta tapahtumaa: etiikkakoulutus, jota johtivat Glenn Perry ja Michael Lutin. ja ISAR-sertifiointiohjelma, jota johti David Cochrane. Keskittyminen näihin asioihin tarjosi foorumin, jossa ISAR verkostoitui muiden ryhmien ja astrologien kanssa saadakseen heidän mielipiteensä huolenaiheista erilaisten astrologisten harjoitusmuotojen piirissä yhteisössämme. Tällöin astrologit, jotka olivat harjoittaneet astrologiaa ammattimaisesti vähintään kymmenen vuotta ja jotka suorittivat päivän etiikkakoulutuksen, tunnustettiin isoisä-seremoniassa ja he saivat ensimmäisinä CAP (Certified Astrology Professional) -sertifikaatin. Tämän ensimmäisen CAP-sertifioinnin tarkoituksena oli antaa niiden astrologien, jotka oli jo pitkään tunnustettu alan ammattilaisiksi julkaisujensa, opetuksensa ja käytäntöjensä seurauksena, ohittaa yksityiskohtaisemmat CAP-sertifiointivaatimukset, joita vaadittiin vuodesta 2002 lähtien.


2001-2003   David Cochrane johti ISAR:n pyrkimyksiä kohti korkeaa astrologian harjoittamisen ja tutkimuksen tasoa. Yhteinen konferenssi OPA:n (Organization of Professional Astrologers) kanssa Marco Islandilla, Floridassa, vahvisti ISAR:n sitoutumisen ammattitaidon ja korkeiden eettisten standardien edistämiseen.


Lisäys

2003-2009    Ray Merriman jatkoi ISAR:n toimitusjohtajana ISAR-sertifiointiohjelman kehittämistä ISAR-varapuheenjohtajan Chris McRaen kanssa. Huhtikuussa 2004 Richard Smoot ja Gisele Terry esittelivät ensimmäisen ISAR Consulting Skills Training -harjoituksen Marco Islandilla, Floridassa. Siitä lähtien ISAR-sertifiointi edellytti ISAR:n neuvontapalveluiden kyvykkyyden opiskelua, josta siitä tuli yksi ISAR:n menestyneimmistä koulutusohjelmista kaikkialla maailmassa – mukaan lukien Yhdysvallat, Argentiina, Brasilia, Chile, Turkki, Serbia ja Venäjä. Näiden ja muiden maiden ISAR-jäsenet osoittivat suurta kiinnostusta ISAR-sertifiointiohjelmaan, jota johtaa Chris McRae. Chicagossa vuonna 2005 pidetyssä konferenssissa ISAR-sertifiointiohjelman kaikki osat tarjottiin ensimmäistä kertaa. Pian tämän jälkeen Dorothy Ojan eettistä valveutuneisuutta edistävä koulutus tentteineen tuli CD-levyllä saataville ja tenttimismahdollisuus julkaistiin ISAR-verkkosivustolla. ISAR-pätevyyskokeen pystyi suorittamaan ulkomailla ja se käännettiin muille kielille, mukaan lukien espanja, turkki, serbia, venäjä ja portugali. ISAR-lehti käännettiin myös muille kielille Serbian ja Ukrainan jäsenille. Kansainvälinen neuvosto, jonka puheenjohtajana toimi ensin Chris McRae vuonna 2000, sai vauhtia, kun useammat varapuheenjohtajat ja kansainvälisten astrologiakoulujen johtajat kokoontuivat edistämään ISAR:a ja sen koulutusohjelmia. Vuonna 2009 ISAR-koulutusohjelmaa laajennettiin Aleksandar Imsiragicin johdolla tavoitteena nostaa astrologisen koulutuksen tasoa ja tunnustaa ISAR-jäsenkoulut, joiden opetussuunnitelmat valmistelevat opiskelijoita suorittamaan ja läpäisemään ISAR-pätevyyskokeen. Vuonna 2009 Illinoisin Oak Brookissa pidetyssä ISAR-konferenssissa puolustettiin astrologian suhdetta yhteiskuntaan ja astrologien tarvetta löytää entistä tehokkaampia tapoja haastaa astrologian väärinkäyttäjiä, edistää astrologian olennaisimpia tasoja ja saada kunnioitusta uusien mediasuhteiden kautta.